Kuparikatodisauvat: Kuparikatodisauvateollisuuden maakaasukustannusten osuus on 30-40 % kokonaistuotantokustannuksista. Maakaasun hinnat Shandongissa, Jiangsussa, Jiangxissa ja muissa paikoissa ovat nousseet lokakuusta lähtien ja hinnat ovat nousseet 40-60 %/m3. Tuotantokustannukset tuotantotonnia kohden yrityksissä nousevat 20-30 yuania/mt. Tämä yhdessä työvoima-, johtamis- ja rahtikustannusten nousun kanssa nosti kokonaiskustannuksia 80-100 yuania/mt vuositasolla.

SMM:n tutkimuksen mukaan pienten kuparitankotehtaiden käsittelymaksuja nostettiin lokakuussa hieman 10-20 yuania/mt, mutta loppupään emaloitujen lanka- ja kaapelitehtaiden hyväksyntä oli alhainen. Ja todelliset kauppahinnat eivät olleet korkeat. Kuparilangan käsittelymaksut nousivat vain joidenkin pienten yritysten osalta, joilla ei ollut neuvotteluvoimaa hinnoittelusta. Kuparitankotehtaiden osalta kuparikatodin pitkäaikaisten tilausten hinnat todennäköisesti nousevat. Useimmat kuparikatoditankojen valmistajat suunnittelevat nostavansa vuosittaisia ​​käsittelymaksuja pitkäaikaisten sopimusten perusteella 20-50 yuania/mt.

Kuparilevy/levy ja nauha: Kuparilevyjen/levyjen ja -nauhojen tuotantoprosessi sisältää kylmä- ja kuumavalssauksen. Kylmävalssausprosessissa käytetään vain sähköä, mikä on 20-25 % tuotantokustannuksista, kun taas kuumavalssausprosessissa käytetään pääasiassa maakaasua ja vähän sähköä, mikä on noin 10 % kokonaiskustannuksista. Sähkön hinnan nousun jälkeen kylmävalssatun levyn/levyn ja nauhan tuotannon hinta nousi 200-300 yuania/mt. Maakaasun hintojen nousu nosti kuumavalssattujen levy- ja nauhatehtaiden kustannuksia 30-50 yuania/mt. SMM:n käsityksen mukaan vain pieni määrä kuparilevy-/levy- ja -nauhatehtaita on nostanut hieman useiden loppupään ostajien käsittelymaksuja, kun taas useimpien tehtaiden tuotto heikkeni elektroniikka-, kiinteistö- ja ulkomaisten markkinoiden heikentyneiden tilausten vuoksi.

Kupariputki:Kupariputkiteollisuuden sähkön tuotantokustannukset ovat noin 30 % kokonaistuotantokustannuksista. Sähkön hinnan nousun jälkeen hinta nousi useimmilla valmistajilla. Suuret kotimaiset kupariputkitehtaat ovat nostaneet käsittelymaksujaan 200-300 yuania/mt. Suuryritysten suuren markkinaosuuden vuoksi jatkojalostusteollisuus joutui hyväksymään korkeammat käsittelymaksut.

Kuparifolio:Sähkön hinta on noin 40 % kuparikatodifolioteollisuuden kokonaistuotantokustannuksista. Suurin osa kuparifoliotehtaista kertoi, että tämän vuoden huippu- ja ruuhka-ajan keskimääräinen sähkön hinta on noussut 10-15 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kuparifoliotehtaiden käsittelymaksut liittyvät läheisesti loppupään kysyntään.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kysyntä oli vahvaa uudelle energia- ja elektroniikkateollisuudelle, ja kuparifoliotehtaiden käsittelymaksut ovat nousseet voimakkaasti. Kun loppupään kysynnän kasvu hidastui kolmannella neljänneksellä, elektroniikkapiireissä käytettävän kuparifolion käsittelymaksut eivät ole juurikaan muuttuneet. Litiumpariston kuparifolion valmistajat ovat mukauttaneet käsittelymaksuja joidenkin akkuyhtiöiden osalta, jotka vaativat räätälöityä kalvon leveyttä.

Johto ja kaapeli:Sähkön hinta lanka- ja kaapeliteollisuudessa on noin 10-15 % kokonaistuotantokustannuksista. Kiinan lanka- ja kaapeliteollisuuden yleinen konsolidointiaste on alhainen, ja ylikapasiteettia on vakavaa. Käsittelymaksut pysyvät 10 % tuotteiden kokonaishinnasta ympäri vuoden. Vaikka työvoima-, materiaali-, johtamis- ja logistiikkakustannukset nousevat rajusti, lanka- ja kaapelituotteiden hintojen on vaikea seurata perässä. Näin ollen yritysten voitot heikkenevät.

Kiinteistöalalla tapahtui tänä vuonna sarja ongelmia, ja pääoman maksukyvyttömyyden riski on kasvanut. Useimmat lanka- ja kaapeliyhtiöt ovat varovaisempia ottamaan vastaan ​​kiinteistötilauksia ja pidättäytyvät ottamasta vastaan ​​tilauksia kiinteistömarkkinoilta pitkiä aikoja ja korkeaa maksuriskiä. Samaan aikaan kiinteistöalan kysyntä on heikentynyt, mikä vaikuttaa myös kuparikatodisauvatehtaiden käyttönopeuksiin.

Emaloitu lanka:Valmiiden tuotteiden valmistukseen kuparikatodia käyttävien suurten emaloitujen lankatehtaiden sähkönkulutus on 20-30 % kokonaistuotantokustannuksista, kun taas kuparilankaa suoraan käyttävien emaloitujen lankatehtaiden sähkökustannus on pieni. SMM:n käsityksen mukaan eristyslakan osuus kokonaistuotantokustannuksista on 40 %, ja hintavaihtelulla on suuri vaikutus emaloidun langan tuotantokustannuksiin. Eristyslakan hinnat ovat nousseet tänä vuonna tuntuvasti, mutta useimmat emaloitujen lankateollisuuden yrityksistä eivät ole nostaneet hintojaan eristyslakan jyrkästi kohonneiden hintojen vuoksi. Tarjonnan ylijäämä ja kysynnän heikkeneminen ovat rajoittaneet emaloidun langan käsittelymaksujen nousua.